Kirjallisuutta marjastamaan

Tuskin maltan odottaa graduseminaarin alkua – niin innoissani olen tutkimuksestani. Vuoden 2006 ensimmäisenä iltana lähetän BirdLife Suomen postituslistalle seuraavan viestin:

Hei!

Aion alkaneena vuonna aloittaa tutkimuksen, joka vertailee linnunlaulua kuvaavaa sanastoa suomessa ja ranskassa, mahdollisesti myös ruotsissa ja englannissa.

Sattuisiko listan lukijoilla olemaan ehdotuksia tutkimusmateriaaliksi?

Etsin tällä hetkellä seuraaviin luokkiin kuuluvaa kirjallisuutta:

I) suomenkieliset lintukirjat, joissa laulua kuvataan vivahteikkaasti

II) muunkieliset lintukirjat, joissa laulupuoli on hyvin edustettuna (joudun mahdollisesti tilaamaan kirjoja ulkomailta, enkä haluaisi tehdä hukkaostoksia)

III) mainituilla kielillä kirjoitettu kaunokirjallisuus, jossa linnut laulavat... myös esseetyylinen luontokirjallisuus käy laatuun

Kiitokset jo etukäteen kirjavihjeistä, joita voi harkinnan mukaan toimittaa listalle tai minulle yksityisesti.

Lennokasta vuotta 2006

Ella Salmi

Asiantuntevia vastauksia alkaa putoilla postilaatikkooni heti samana iltana – kaikkiaan saan niitä parikymmentä. Vaikuttaa siltä, että vivahteikkaimmat laulukuvaukset on kirjoitettu vuosisadan alkupuolella. Eräs vastaaja perustelee sitä sillä, että nykyisin laulukasetit ovat suurelta osin korvanneet lajinmäärityksessä auttavat kuvakset. Toisaalta tekniikan kehittyminen mahdollistaa uudenlaiset laulun kuvaamisen keinot. Eräs vastaaja suosittelee minulle lintukirjaa, jonka äänikuvauksissa eri vokaalit vastaavat erilaisia äänenkorkeuksia.

Vastausten perusteella Jussi Sepän kirjoitukset ovat kirkkaimpia klassikoita, mutta niiden ohessa minulle ehdotetaan useita muita teoksia Vanamon vuosikirjoista Pessiin ja Illusiaan. Minulle lähetetään linkkejä englanninkielisiin mimologismeihin ja tarjotaan johtolankoja ruotsinnettuun linnunlauluun. Kiinnostava vihje on myös estetiikan professori Charles Hartshornen Born to Sing – ilmeisesti en ole ainoa humanisti, joka on kiinnostunut linnunlaulusta.

Sokerina pohjalla on Antero Tammiston vastaus, jonka pohjalta käynnistyy antoisa kirjeenvaihto. Antero on tutkinut antiikin taiteen lintuaiheita ja osaa suositella minulle lukuisia lintukulttuuriin liittyviä teoksia. Kokeneena tutkijana hän ymmärtää, että aiheeni on vaarassa hajota käsiin, ja ehdottaa, että keskittyisin joihinkin laulustaan tunnettuihin lintuihin.

Antero välittää minulle myös tuoreen folkloristiikan antologian sisällysluettelon. Siitä bongaan nimen Arnold van Gennep, jonka kirjoittama ranskalaisen folkloristiikan bibliografia on saatavilla Kansalliskirjastossa. Bibliografian kautta pääsen käsiksi ranskalaisen kansanperinteen linnunlaulua matkiviin loruihin, joiden jäljittäminen muuten olisi vienyt ikuisuuden.

Minusta tuntuu siltä, että viestiini vastanneet lintuihmiset ovat neuvoneet minulle alan parhaat marjapaikat. Tuskin maltan odottaa, että pääsen omistautumaan tutkimukselle paitsi täysin sydämin myös täyspäiväisesti.